Tänä vuonna siis 3-6 -vuotiaiden ryhmässä. Noin puolet joukkueesta on esikoululaisia ja puolet sitten niitä nuorempia. Vain yksi lapsista on siirtynyt perhepäivähoidosta, kaikki muut ovat oman päiväkodin kasvatteja 1 - 5 vuoden ajalta. Ryhmämme on aloittanut loppukesällä uutena ja yhdistetty siis useammasta ryhmästä tulleista lapsista. Mutta yksi asia säilyy vuodesta toiseen. Seuraa vaateasiaa. Kyllästyttävää.
Tänään satoi räntää. Lämpötila on ollut jo muutaman päivän niukasti plussan puolella. Tästä on tietenkin seurauksena se, että lapsista useammat ovat siirtyneet jo lämpimämpiin vaatteisiin. Myös viime vuotiset, jo vähän kuluneet talvihaalarit ovat kaivettu naftaliinista. Samoin pipot, käsineet, sukat, kengät...Naulakossamme, kuivauskaapissamme ja usein myös uloslähtiessämme pitkin lattiaa on kohtuu määrä reiman/lassien ym. haalria, eri valmistajien pipoa ja hanskaa. Eikä juuri missään mitään tunnistusmerkintää! Ihan uskomatonta vuodesta toiseen aina uudelleen ja uudelleen.
"Missähän meidän Roopen musta pipo on, ei löytynyt tuolta lokerosta" kysyi äiti hakiessaan lastaan kolmen maissa koko jengin ollessa vielä sisäleikeissä. Kun tiedusteltiin tunnistusmerkintää, vastaus oli, että kun ei siinä ole mitään paikkaa, mhiin olisi nimen laittanut.... Katsottiin naapureiden lokerot, kuivauskaappi ja kaikki muutkin mahdolliset paikat. Lopulta hakijaparka ei ollut enää edes varma, oliko Roopella edes ollut tänään musta pipo vai kenties sinikirjava. Muttei siinäkään kuulemma nimeä ollut. Voi miksi? Kyse ei ollut itseneulotusta tuotteesta, joten mahdollisesti siellä pipon sisällä olisi ollut se pesuohjelippu, jonne ne nimikirjaimet olisi voinut raapustaa. Löytyihän se pipo lopulta. Eteisen toisessa päässä olevasta toisen lapsen lokerosta. Hänellä muisteltiin olleen eilen juuri samanlainen, mutta tänään lokeron alaosassa myös harmaankirjava. Tai ainakin äiti oli sitä mieltä, että ko. vaate oli heidän. Varmaankin joku lähti tänäänkin naapurin neulesormikkaat kädessään kotiin. Huomenna taas selvitellään omistusoikeuksia.
Ja tämä sama toistuu yhä uudelleen ja uudelleen. Päivästä toiseen. Useissa vaatteissa on valmistajan laittama lappunen, jossa pitkän viivan edessä lukee NAME:__________ Se taitaa tarkoittaa suomeksi NIMI. Voisikohan siihen sen nimen laittaa? Eteisessämme on myös pitkän langan päässä kynä ja vieressä viesti: "Tällä voit nimikoida lapsen vaatteet". Onneksi jotkut ovat oivaltaneet. Paljon kiitoksia heille!
Vaatteiden etsimiseen ja löydettyjen vaatteiden omistajien selvittämiseen menee uskomattoman paljon aikaa päivittäin. Se aika on poissa lapsilta. Tietysti heiltä.
Tällaiset fiilikset tänään. Nimimerkki "hankinko vainukoiran päiväkodille"
Hyvin tuttu tilanne. Meillä on SUURI punainen kori eteisessä, johon surutta nakkaamme kaiken nimikoimattoman (vaikka tietäisimme omistajan) ja korissa on julisteen kokoinen lappu "Etsi omasi, ole hyvä" sekä merkkauskynä. Syyskuussa kori oli aina äärimmillään, mutta nyt lokakuun loppupuolella on alkanut viesti mennä perille eli vanhemmat kyllästyneet kuluttamaan sen 15 min iltapäivästään ko koria tonkien. :)
VastaaPoistaTämä on tuttu juttu joka vuosi, joka ryhmässä, kyllä. Meillä on myös aikaisemmassa ryhmässä ollut vastaava koppa ja sitten laiteaan lappu päälle, että tiettyyn päivään mennessä kopan sisältö siirtyy päiväkodin varavaatteiksi tai kirpparille. Aina on "saalista" jäänyt. Lienee nykylapsilla niin paljon vaatetta, että eivät tunnista. Harmi vaan, kun uloslähtiessä emme itsekään löydä muksuille omaa päällepantavaa.
VastaaPoistaJoo, ei taida olla ainuttakaan päiväkotia, jossa ei näitä ongelmia olisi. En tiedä miten se voi olla niin vaikeaa nimikoida vaatteet, etenkin kun tosiaan suurimmassa osassa on ihan valmistajan varaama paikka lapsen nimeä varten ja meilläkin on ihan sitä varten varattu kynä. Muutamat perheet hoitavat asian moitteettomasti ja kas - heidän lapsensa vaatteita ei koskaan vielä ole kadonnut mystisesti minnekään.
VastaaPoista