No niin! Monen eskarivuoden ja isompien kanssa tehdyn jakson jälkeen olen "pienillä". Elokuussa alkaneiden esikoulujärjestelyjen vuoksi pääsimme uudelleen sijoitteluun. Koska "pienten pedagogiikka" on alkanut kiinnostaa yhä enemmän, käytin tilaisuutta hyväkseni ja sijoittauduin talomme alle kolmevuotiaiden ryhmään. Samanaikaisesti tehtiin muitakin uudelleen järjestelyitä, joten sain myös tukun uusia työkavereita.Onhan sekin oikein piristävää.
Lisäksi meille sijoitettiin vielä yhden remppayksikön ryhmä evakkoon. Vähän on ahdasta, mutta sopu sijaa antaa, sanotaan vanhassa suomalaisessa sanonnassa. En kyllä tiedä, vaikka samaa sanontaa käytettäsiin hyvinkin kansainvälisesti. Suomalaisessa päiväkotityössä se ainakin lienee paikallaan muuallakin, kuin meillä.
Niin. toivottavasti sopu säilyy myös. Tänään Tarhan tädin nuttura tutisi hetken aikaa ja hengenahdistuskin oli lähellä.
Toisen kerran viikon sisällä kävi suunnilleen näin: isompien lasten ryhmästä (tällä kertaa sieltä evakkoreestä) töytyyttää tuohtuneen näköinen ammattihenkilö viisvuotisvintiötä meille, pienten eteiseen, meuhaten koko aikuisen arvovallallaan "täällä olevan sellainen paikka jossa kaikille laitetaan vaipat, jotka eivät osaa käyttäytyä..." Puhetta tuli sellaista vauhtia, että poloinen "pahantekijä" tuskin pysyi kärryillä aikuisen tarkoitusperistä.
R a u h a l l i s e s t i hammmasta kirskuttaen kysyin, mistäpä mahtaa olla kysymys? Kiroilee ryökäle kuulemma! Että nyt sitten tänne vaippaosastolle! Eikös tämä ole se paikka, jossa kaikilla on vaipat? Meuhasi iso ihminen, jolla oli selvästi jo tilanteen hallinta katoamassa...
Tuota noin... Meillä e i kyllä ole sellaisia vaippoja, jotka kiroiluun auttaa (enkä ole kuullut sellaisista muualtakaan), mutta hyvä keino voisi olla tuo pikkuinen vessanpönttö, jos vaikka sinne latelisi kaikki rumat sanat ja nykäistäisiin nupista ne viemäriin? Näin tehtiin ja sovittiin, ettei niitä nyt ihan ainakaan tänä päivänä uudestaan niitä käyttöön etsittäisi. Ja meille saa tulla pönttöön sylkemään, mutta omassa WC:ssa voi olla myös ihan yhtä hyvä pönttö. En tiedä, mitä mukana tullut aikuinen asiasta tuumasi. sanaakaan ei mulle sanonut. Pahoin pelkään, ettei tilanne kuitenkaan päättynyt siihen.
Kyllä minäkin noiden "mahtavien" vitosten ja kutosten kanssa usein aikanaan kymmeneen laskin, joskus taisi satanenkin täyttyä. Täytyyhän heidän kokeilla missä ne rajat kulkee.
Mutta olipa hyvin ikävä joutua todistamaan tuollaista mielestäni lasta nöyryyttävää toimintaa sekä sitä, että rauhallisesta, viihtyisästä pienten ryhmästä koitetaan muodostaa isommalle lapselle vastenmielinen tai ikävä paikka, jonne JOUTUU suorittamaan jotakin rangaistusta! EI NÄIN!
Ehkä tämä olisi mennyt iisimmin kohdaltani ohi, ellei se tosiaan ollut jo toinen kerta. Edellisellä kerralla, pari päivää sitten, köörättiin hidasta pukijaa toisesta isompien ryhmästä meille "opettelemaan". Kysyn vaan miksi? Mielestäni tässä näkyy vaan aikuisen kyvyttömyys hallita tilannetta ja survaista "hermostuttava kakara" silmistä pois. Emme mekään niitä isoja pukemaan ryhdy! Vaikka toisaalta tuonkin tyttöihmisen kanssa syntyi ihan kiva keskustelu siitä, mitä hän jo osaa sellaista, mtä pienemmät vasta opettelevat. Pelkään vaan pahoin,
että se ei liene ollut siirtopäätöksen tekijän alkuperäinen tarkoitus.
Kyllä virheitä sattuu ja kaikenmaailman sammakoita pääsee suusta, mutta lapsen nöyryyttäminen ja pienten ryhmän nimeäminen jonkinlaiseksi takapajulaksi ei ole asiallista. Tästä pyydän puheenvuoron seuraavassa yhteisessä kokoontumisessa. Ollaan hei aikuisia! Jooko?
